lauantai 10. marraskuuta 2007

Ruokaa, ruokaa, ihanaa jouluruokaa...

Minä rakastan ruokaa. Ruan pitää olla hyvää ja se pitää syödä kiireettä. Plussaa, jos ruoka valmistuu nopeasti, tai uunissa.

Parhaimmillaan ruoka on jouluna. Laatikot, kinkku, leikkeleet, juustot, kalat... perinteitä on monia. Meidän joulupöydässä yhdistyy tänä vuonna monia perinteitä. Luultavasti jouluaterialla tarjotaan omasta lapsuudesta tuttuja herkkuja, lanttu- ja porkkanalaatikko, sillit, kinkku, keitetyt kananmunanpuolikkaat janssonfileillä, patonki, lohiherkut ja rosollit ym salaatit. Lisäksi mieheni tuo häivähdyksen omastaan: Säilykeherneitä kinkun seuraksi. Isäpuoleni puolelta joulupöytään on jo muutaman vuoden kuulunut karjalanpiirakat ja munavoi, sekä karjalanpaisti. Minä itse tuon täysin uusia tuulia jälkiruokapöytään hyydykekakun merkeissä. Juomapuolesta vastaavat varmastikkin perus ruokajuomat, sekä jälkiruokapöydässä glögi. Mies saattaa taistella kotikaljan puolesta. ;) Jälkiruokapöydässä muuten varmasti on myös joulutortut, piparit ja pullat.

Minä olen aina pyrkinyt maistamaan kaikkea, jopa niitä herkkuja, joista olen jo monena vuonna ollut sitä mieltä, etteivät minun makuhermojani hivele. Minun mielestäni se kuuluu jouluun ja hyvätapaisuuteen. Sitäpaitsi, näin olen oppinut pitämään monista ruista, joita joulupöydässä tarjotaan, ainoat mitkä yhä edelleen ovat minulle yhdentekeviä, ovat rosolli ja tuo kotikalja. Ei uppoa ei. Muuten syönkin hyvillä mielin, ja pyydän myös lapsia maistamaan kaikkea.

(Jouluna on ihana antaa lahjaksi itsetehtyjä herkkuja: Daijm, kuiva- ja hyydykekakut, piparkakkutalot, pikkuleivät ja konvehdit ovat loistavia lahjoja, joista varmasti tulee saajalle hyvä mieli, onhan niihin uhrattu aikaa ja ajatusta. )

Joulupöydässä myös tunnelma on aivan ihana. Kynttilävalaistus, rakkaat ihmiset ympärillä, hyvä tuoksu ja jo mieleen hiipivä jännitys. Lasten into on parhaimpia asioita, sen olen äitiyden aikana saanut kokea, joulu alkaa lasten ilosta.

Mitä muuten joulun syötäviin ja juotaviin tulee, meillä on jo ensimmäiset glögit juotu ( 3litraa meni parissa päivässä.....) ja nyt keittiössä jäähtyvät vuoden ensimmäiset joulutortut.

Tänään tuli ensimmäinen joulupukkielokuva telkkarista...sieltä se hiipii, pikkuhiljaa. Esikoinen jo ymmärsikin joulupukin, huusi ensimmäisenä nähdessään nicholas-hahmon valkeassa parrassaan ja punaisessa nutussaan: "Joulupukki!!". Ihanaa, ihanaa!

Koska jouluun kuuluu lasten kanssa telkkarin katsominen (nämä perinteiset joulupukin kuuma linja yms) niin yritän ensi kerraksi listata parhaimpien jouluohjelmien lähetysajat ja -päivät.

Ai niin... HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ HUOMISEKSI KAIKILLE ISEILLE! Myös omalleni sinne jonnekkin, missä ikinä lienet ja vaikket minua huomenna muistaisikaan. <3

maanantai 5. marraskuuta 2007

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää..

Täällä satoi viikonloppuna lunta.

Tunnustan, en ole mikään maailman suurin lumi-fanaatikko. Itseasiassa, minun mielestäni, lunta ei tarvisi olla kuin jouluna. Se tekee niin monet asiat monimutkaisemmiksi. Mutta Jouluna, Jouluna, se luo sitä tunnelmaa, jota ei voi kaupasta ostaa. Muistan lapsuudesta, kun pitkän pihatien päässä paloi jätkänkynttilät, valaisten hankea. Mutta silloin joulu oli kaikin tavoin taianomainen -oli se lapsen ilo ja odotus, joka nyttemmin on vaihtunut levollisuuteen ja rauhoittumisen hakuun. Joka muuten on mielestäni parasta, tunnelmointi ja rentoutuminen aattoiltana, kun kaikki on valmista ja käydään pöytään.

Tunnustan tässä myös toisen asian: Minä pelkäsin joulupukkia. Minun mielestäni kyseinen partaveikko oli lapsena suoraansanoen ruma. Ja tässä välissä esitän nöyrän anteeksipyynnön joulupukille, lapsena niin monet asiat ovat pelottavia.
Minä uskaltauduin joulupukin syliin ensimmäisen kerran 7-vuotiaana. Minulla oli päällä punainen, raskas mekko, hiukset oli kammattu nätisti, ja kupu oli täynnä ihanaa jouluruokaa. Ja kun ovesta ei astunutkaan nahkatakkinen, farkut jalassa ja terassiluuta kädessä könyävä joulupukki, vaan se ihan oikea, punaisessa nutussaan ja hiippalakissaan, minunkin pelkoni hälveni.

Tänä jouluna meillä vierailee pitkästä aikaa ekaa kertaa joulupukki. Aivan loistavaa, olen niin innoissani. :D

Kiitokset muuten runsaslukuisista blogikommenteista, ihanaa oli tulla koneelle ja huomata että täällä on käyty. :)

Seuraavalla kerralla kirjoitan jouluruokaperinteistämme. Siihen asti moi moi!